Kunnostus

Kunnostushistoria

Toimenpiteitä järven kunnostamiseksi esitettiin jo vuonna 1984 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän laatimassa kunnostussuunnitelmassa. Kunnostustoimenpiteitä ja -tutkimuksia toteutettiin kuntayhtymän rahoituksella vuoteen 1997 saakka.

Asukkaat havahtuivat kotijärvensä suojeluun vuoden 1997 pahan sinileväkesän myötä. Tuolloin syntyi kansanliike, Pro Tuusulanjärvi, joka keräsi yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kansalaisadressin järven kunnostuksen puolesta. Kantaa järven puolesta ottivat mm. useat tunnetut taiteilijat, kuten kirjailija Veijo Meri ja Laila Hietamies, sekä yhteiskunnalliset ja elinkeinoelämän vaikuttajat. 

Lokakuussa 1998 pidetyssä Tuusulanjärvi-juhlassa adressi luovutettiin ympäristöministeri Pekka Haavistolle. Valtiolta saatiin Tuusulanjärven kunnostukseen 2 milj. mk (noin 335 000 €). Tuusulan ja Järvenpään päättäjät sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä sopivat myös yhteisestä yli 3 milj. markan kunnostuspaketista seuraavalle viidelle vuodelle. Tuusulanjärven kunnostushanke käynnistyi vuonna 1998 ja kunnostustyöt ovat jatkuneet keskeytyksettä tämän jälkeen.

Tuusulanjärven kunnostuksen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen. Hoitotoimenpiteet kirjataan hankkeen toimintasuunnitelmaan, joka päivitetään vuosittain. Järven tilaa pyritään kohentamaan useiden samanaikaisten toimenpiteiden avulla.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Tuusulanjärven valuma-alueella tehtävien kunnostustoimenpiteiden tarkoituksena on vähentää järveen kulkeutuvaa rehevöittävää kuormitusta. Rehevöittäviä ravinteita huuhtoutuu järveen kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä järvi voi sietää. 

Tärkein kuormituksen vähentämiskeino on estää kuormituksen syntyminen jo maa-alueilla, ennen kuin maa-aines ja ravinteet huuhtoutuvat puroihin ja ojiin. Tähän ei järven kunnostushanke kuitenkaan voi yksin vaikuttaa. Tarvitaan yhteistyötä alueen asukkaiden, viranomaisten ja päättäjien kesken. Puroihin ja ojiin huuhtoutuneita ravinteita ja maahiukkasia pyritään pysäyttämään kosteikkoihin ja laskeutusaltaisiin ennen kuin ne kulkeutuvat järveen saakka.

Sisäisen kuormituksen vähentäminen

Sisäistä kuormitusta on pienennetty syvännealueen alusveden hapetuksella sekä hoitokalastuksella. Lisäksi umpeen kasvaneita ja liettyneitä alueita on kunnostettu ruoppaamalla ja niittämällä vesikasvillisuutta. Päijänteestä on johdettu puhdasta lisävettä Päijänne-tunnelin kautta Rusutjärveen ja Tuusulanjärveen vuodesta 1992 lähtien 2-3 milj. m3 joka vuosi.

Tuusulanjärven veden laatu on kunnostustoimien ansiosta parantunut merkittävästi ja sinileväkukinnat ovat vähentyneet. Vuonna 2019 järven tila parani välttävästä tyydyttäväksi. Joinakin 2000-luvun kesinä sinilevää ei ole havaittu lainkaan, ja esimerkiksi vuosina 2012 ja 2013 järvi pysyi uimakelpoisena koko kesän ajan. Järven tila ei kuitenkaan ole vakaa, vaan sinileväkukintoja voi yhä esiintyä, kuten lämpiminä kesinä 2010 ja 2018.